Keinutreeniä ja kisoja!

Remin kanssa ollaan jonkin verran edetty keinutreenissä. Sen ollessa alusta-arka, tehdään eteneminen Remin ehdoilla. Nostan kyllä kriteeriä ja vaadin tehdä hieman enemmän, mutta kriteerit pysyy pienenä ja se saa hengähtää jos tarvitsee taukoa.

Moni epävarma koira menee entistä epävarmemmaksi, jos niitä koettaa pakottaa tai houkutella. Houkuttelu on huono siinä mielessä, että ahne koira joutuu ylittämään pelkonsa rajan saadakseen palkan. Tällöin toivotunlaista oppimista ei tapahdu. Annetaan koiran yrittää ja tarjota itse, jolloin se saa itse todeta mikä on sille sopiva raja ja näinollen raja pikkuhiljaa kasvaa ja koira etenee.

Ensimmäisessä videossa aloitan palkkaamisen yhden tassun nostosta keinulaudalle. Sitä Remi on aiemminkin jo tehnyt. Jatkan kriteerin nostoa kahden etutassun nostamiseen laudalle. Seuraavana kriteerinä onkin parin toiston ajan pelkästään paikaltaan takatassun nostaminen silloin kun etutassut on keinulaudalla. Merkkaamalla takajalan nostoa saan merkittyä koiralle, että tätä toimintoa haluan. Remi on sen verran tehnyt tarjoamista ja 2on2offia laatikolla, että tietää kyllä mikä on seuraava vaihe, eli takajalat myös keinulaudalle. Aika nopeasti se lähtee tarjoamaan 2on2offia keinulaudalle! Totaali ylitys kyseisen koulutuskerran kriteereissä! 

Käytin namipalkkaa, sosiaalista palkkiota ja lopuksi lelupalkkaa. Tällä kertaa sosiaalinen palkka ei saanut ihan samanlaista reaktiota aikaan kuin viime kerralla, mutta pientä innostusta ja varmuutta se sinne loi. Remi on aina ollut luonteeltaan hirveän ihmisläheinen, ottanut kontaktia omasta aloitteesta ja rakastaa olla lähellä. Sen kanssa sosiaalisen palkan hyödyntäminen on iso plussa koulutukseen. Kun ohjaaja antaa selkeästi positiivista palautetta super hienosti menneestä suorituksesta niin koira kyllä huomaa sen ja saa siitä uutta voimaa yrittää.

Toisessa harjoituksessa oli tarkoitus saada hieman erilaista liikettä Remin tassujen alle. Olemme pari kertaa tehneet puomin ylösnousulle menoa, joten tehtävä oli Remille tuttu. Annoin sen omaehtoisesti tulla keinulaudalle, enkä puuttunut sen kummemmin noususuuntaan tai muuhunkaan sillä hetkellä epäolennaiseen asiaan. Kriteeri eteni keinulaudalle noususta askelien ottoon. Jokaisesta jalan siirrosta merkki ja palkkio. Remi sai aina halutessaan tulla laudalta pois. Joka kerran jälkeen se myös palasi laudalle, vaikka sitä jännitti.  Omaehtoisella etenemisellä pudotetaan koiralta ohjaajan tuomaa painetta pois, joka myös vaikuttaa koiraan. Remiin on varmasti aiemmin vaikuttanut oma tavoitteeni ja sen tuoma paine. Herkälle koirallle ohjaajan tuoma paine, muutos ohjaajan perusasetuksessa, voi olla liikaa ja luoda epävarmuutta. Tavoitteita saa ja pitää olla. Tavoitteet helpottavat treenaamista, jotta tietää mitä kohti koiraa viedään. Kuitenkin tavoitteeseen pitäisi tuoda selkeitä osa-tavoitteita, jotka ovat matalampia ja helpompia saavuttaa. Osa-tavoitteet helpottavat painetta, sillä osa-tavoite on koko ajan lähempänä, kuin varsinainen tavoite. Osa-tavoitteiden seuraamisesta näkee myös etenemisen hyvin ja aikataulun. Tehtyjen treenien dokumentointi auttaa suunnittelemaan seuraavia treenejä ja niiden läpi viemistä.

Sofia on pitänyt nyt taukoa sen aloitettua ensimmäinen juoksu. Samalla selvisi, että jossain kohtaa on käynyt väärinymmärryksiä ja Sofia onkin 3kk luultua nuorempi! Se tulikin nyt arviolta 8.8. vasta 1 vuoden ikään!

Sofialle on myös tehty keinutreeniä, mutta erilailla mitä Remille. Sofillä ei ole alusta-arkuutta, eikä se muutoinkaan juuri jännitä uusia asioita. Sofi saa liikkua keinun päästä päähän niin, että molemmissa päissä on luutyynyt pehmentämässä pamahdusta. Sen myös tulisi pystyä pyörähtämään keinulaudan päässä ilman, että jalat putoavat laudalta maahan. Harjoituksella saa liikkuvaan alustaan totuttamisen lisäksi koordinaatiota, tasapainoa ja kehonhallintaa.

Pakon kanssa olemme nyt suurinpiirtein kerenneet treenaamaan aina välillä. Treenit on menneet pääosin tosi hyvin ja Pako on ollut kivasti ohjattavissa. Ohjatut treenitkin alkoivat viime torstaina ja Pakon mielentila on pysynyt hyvänä. Pakolle sopii selkeästi paremmin aamuryhmät, missä toinen kenttä on tyhjänä. Hallissa ei ole tuolloin niin paljoa agilityä yhtä aikaa, halli on rauhallisempi, eikä Pako kiihytä itseään niin helposti. Odotellessakin hallissa se pysyi riittävän rauhallisena.

Kävimme Kajaanissa kisoissa nyt viikonloppuna Jessi Landenin radoilla. Odotuksia ei juuri ollut. Jessillä on ollut radoissa ihan riittävästi tekemistä. Olimme keväällä Kassin kisoissa, joita Jessi tuomaroi. Pako sai sieltä viimeisen nollan ykkösluokasta hypäriltä. Nyt otettiin kaksi nollaa Jessin radoilta, hypäriltä ja agiradalta. Hypäri oli voittonolla, agiradalla tulimme toiseksi. Saimme molemmilta radoilta kuitenkin LUVAn, joten ollaan yhden luvan päässä kolmosista! Kuinka jännää!

Eritoten olen tyytyväinen Pakoon. Meillä oli kisakaverin mukana ykkösissä, joten Pakolla oli pitkä päivä autossa ennen startteja. Silti Pakon mielentila oli täydellinen. Se oli hyvin ohjattavissa, kuunteli, mutta eteni tuttuun tapaan riittävällä vauhdilla ja irtosi hyvin! Eilen tehtiin yhdessä samaa rataa ja se tuntui hyvältä! Alla videot kaikista kolmesta radasta, myös hyppyradasta. Se oli hieno hylly se!

Täytyy kyllä sanoa, että maailman parhaat opit agilityn suhteen olen saanut Active Dogita. Koulutustunteja toki on itsellä takana ihan hurjasti ja tulevina vuosina varmasti vielä moninkertaisesti. Ei oltais tässä ilman meidän kouluttajia. Eikä ilman maailman parasta Pakoa!

Jäämme odottelemaan seuraavia treenejä. :)