Ennen ensimmäiset kaksi viikkoa

Paikkoja joissa sitten ensimmäisen viikon aikana kävimme:

• Ämmi (äitini)
• S-Market Oulunsalo (työpaikkani)
• Kaverini Millan luona
• Kaverini Terhin luona
• Kävelyllä pyörätiellä

Ja koirat joita olemme tavanneet ensimmäisen viikon aikana:

• Oma lauma tietenkin
• Veeti & Sitku (bordercolliet) Millan luona portin läpi
• Kaapo (labradorinnoutaja) Terhin luona
• Inari (kainkoira) ja Roihu (lapinkoiramix) asiakkaani käyttäessä koiraansa hoidettavana luonani
• Poco (espanjan vesikoira) asiakkaan käyttäessä koiraansa hoidettavana luonani

Täytyy sanoa, että eläinala ja omat toimitilat ovat huippujuttu pennun sosisaalistamisen kannalta! Enne on sen varjolla päässyt tutustumaan turvallisiin aikuisiin ja pentuihin. Samalla on suukoteltu niiden omistajat. 

Aluksi Enne mietti enemmän tavatessaan vieraita koiria, mutta joka kerta se on tuntunut lämpenevän nopeammin. Enne myös lukee hirveän hyvin vieraita koiria ja osaa tehdä hyvin ratkaisut sen suhteen, lähteekö leikkimään heti reippaasti, vai vähän tunnustellen.

Yksinolo ei ole aivan helppo juttu ollut. Olen sitä mieltä, että vaikeus yksin jäämisen kanssa on seurausta siitä, että pennut ovat niin ihmisen kanssa kasvaneita. Ne ovat eläneet koko aikansa kasvattajan luona olohuoneessa ja keittiössä, eli olleet käytännössä koko ajan kasvattajan arjessa mukana. Kasvattaja on myös todella paljon viettänyt aikaa pentujen kanssa, ruokkinut kädestä, lattialta järjestäen jo pienille pennuille etsintää, sekä kuljettanut niitä erilaisissa paikoissa tarjoten samalla tukea ja turvaa omalla läsnäolollaan. Näkisin asian positiivisena ongelmana, sillä ihmiskeskeisyys ja halu olla ihmisen lähellä tuovat koulutettavuuteen osaltaan helppoutta. Sosiaalinen palkkaaminen on korkeammassa arvossa, sekä ihmisen kanssa laumautuminen varmaankin helpompaa. Ennestä kyllä näkee, että se on ihmisen koira. 

Ruuan kanssa on jouduttu myös jo hieman säätämään. Enne sai alkuun reilusti lihaa, kalkkunan kauloja ja muita luita, eikä oma nappula enää tuntunut maittavankaan kovin hyvin - paitsi koulutustuokioilla. En pystynyt hyödyntämään nappulaa yksin jäämisen opetteluun, joten paremmat ruuat jäi hetkeksi syrjään ja nostettiin oman ruuan arvoa. Käytän omaa ruokaa myös kotona treenatessa, jotta sen arvo säilyisi. Muutenkin haluan, että suurimman osan ruuasta Enne saa jonkinlaisen tekemisen kautta. Näitä tekemisiä on pääasiassa ollut uusien juttujen opettelu, sekä sisällä ja ulkona ruuan etsiminen.

Ennestä otettiin 8vk kuvat ja punnittiin parisen päivää myöhässä. 1.2.2021 paino oli 6,9kg.

Ensimmäiseltä viikolta on myös pari videon pätkää treenaamisen aloittamisesta. Ei tehty kuin ihan muutamia pikku juttuja, sillä tarkoitus oli tosiaan tutustella toisiimme. Tässä alla ne mitä kuvailtiin.

Tarkoitukseni on rakentaa ns. vapaat asennot erikseen. Treeneissä on sitten kisatavoitteiden mukaisesti rakennetut asennot ja niiden vaihdot. Näen järkevämmäksi opettaa kahdella eri vihjeellä nämä, sillä esim. vapaamuotoisessa istumisessa tekniikalla ei ole väliä, eikä muillakaan "pikkujutuilla." Kunhan homma toimii ja Enne toteuttaa tehtävän vihjeen saatuaan.

Pk puolelle sitten tulevat vihjeet on suoritettava ennalta opetetulla tekniikalla ja riittävän pienellä latenssilla.

Kävimme tutustumassa Oulun Seudun KAS:n treenihalliin limingantullissa. Ihan vain kokeiltiin miten leikki ja ruoka toimivat ja niiden vaihto. Selkeästi oli nälkä, eikä leikkiminen oikein meinannut lähtä sujumaan, kun Enne haistoi koko ajan ruokaa olevan jossain. Namilla päästiinkin sitten hieman tekemään luoksetuloa ja imutuksen alkua.

Ja taas kävimme hallilla vähän treenailemassa. Tällä kertaa ajateltiin ihan oikeasti jo hieman treenata. Tehtiin asennonvaihtona maasta seisomaannousua ja seisomisesta maahanmenoa hissinä. Tarkoituksena lähteä aktivoimaan niitä syviä lihaksia, joita sitten tarvimme, kun aletaan opettelemaan itse liikkeitä. Näiden harjoitteiden tekemisen auttaa ja helpottaa sitten varsinaisten liikkeiden opettamista, kun Ennellä on valmiiksi tiedossa mitä lihaksia käytetään missäkin liikkeessä ja se on jo sille tuttua. Silloin ei enää tekniikka kärsi siitä, että fysiikka ei riittäisi pyydettyihin toimintoihin.

Samalla tehtiin imustusta oscarin lihamurekkeen avulla. Nyt tiedän miksi näiden kanssa käytetään treenatessa hanskoja! Ai vitsi miten lujaa se puree! Aivan mieletön ahmatti kun oikeanlainen ruoka tarjolla! 

Luoksetuloa ja imustusta. Heti kotona videot katsoessa häiritsi niin monta asiaa. Hissiliikkeissä pylly ei aivan mene maahan. Kovasti pitää yrittää ajatella, että tämä oli vasta ensimmäinen kerta ja ei tarvi olla mestari syntyessään. Valmiit liikkeethän rakentuu pienistä palasista, eikä pennulta voi vaatia täydellistä suoritusta vasta aloittaessa. Omassa naksun käytössä olisi myös aika paljon parantamisen varaa.

Luoksetulossa apparina oli 9v tyttäreni, jonka olisin voinut myös ohjeistaa huomattavasti paremmin. Jälkiviisaus on mahtavaa. Tässä huomaa taas, että hyvin suunniteltu treeni olisi tehnyt tästäkin treenistä paljon paremman.

Laitetaan vielä vähän liiankin pitkä pätkä tämän iltaisesta tasapainotyynyharjoituksesta. Samoin Ennen 9 viikkois kuvat. Painoa oli tänä aamuna 7,9kg.